demons from the past

mua on taas ahistanut ihan hirveesti koko päivän enkä mä tiedä miksi.

ahdistus purkautui, tosin lievästi, silloin kun mp3-soitin jumiutui eikä se tehnyt enää mitään. löysin myös mattopuukosta ystävän. o/ :p jalassa muutama naarmu...

mua vituttaa ihan sairaasti kun ei oo ketään kelle puhua, tai siis ketään, kelle osaisin puhua. koska musta tuntuu, että ketään ei kiinnosta koska ei tulla lähelle ja puhuta. ja mä haluaisin puhua kongreettisesti enkä missään mesessä tekstein.